Olen koonnut luettavaksenne yhdentoista kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet Suomen talven 2023-2024 säästä. Ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan keskimääräistä lämpimämpi koko Suomessa, varmimmin Lapissa. Useimmissa ennusteissa tavanomaista leudompia lukemia näkyy erityisesti loppusyksyn ja alkutalven aikana, mutta lopputalvea ja alkukevättä kohti edettäessä palataan lähemmäksi normaaleja lämpötiloja. Yhdysvaltalaisen NOAA/NWS:n ennusteessa kuitenkin juuri varsinaiset talvikuukaudet joulukuun alusta helmikuun loppuun ovat ajankohdan keskimääräiseen lämpötilaan verrattuna kaikkein lämpimin kolmen kuukauden jakso, tammikuu jopa 2-3 astetta keskimääräistä leudompi. Lyhyet kireät pakkasjaksot ovat silti mahdollisia. Muista ennusteista poiketen Kanadan ilmatieteen laitos arvioi, että marraskuu tulee olemaan Suomessa keskimääräistä kylmempi. Useimmissa ennusteissa talvikuukausien sademäärät ovat joko täysin tavanomaisia tai keskimääräistä suurempia. Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteet ovat nykytietämyksellä vielä kokeiluasteella. Siksi ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa, vaikka viime vuosina ne ovatkin toimineet melko hyvin. Ennusteita tarkennetaan talven edetessä, joten päivitän tietoja pitkin talvea tämän blogipostauksen kommentteihin.
![]()
Britannian ilmatieteen laitos: Varsinkin Pohjois-Suomessa keskimääräistä leudompi talvi
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteen mukaan Suomessa on marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa keskimääräistä lämpimämpää, varsinkin Pohjois-Suomessa. Kolmen kuukauden sademäärät ovat kyseisillä jaksoilla Pohjois-Suomessa keskimääräistä suurempia, Keski- ja Etelä-Suomessa tavanomaisia. Paikoin Etelä-Suomessa saattaa kuitenkin olla keskimääräistä vähäsateisempaa.
Ranskan ilmatieteen laitos: Lähinnä Kaakkois-Suomessa keskimääräistä leudompi talvi ja varsinkin Etelä-Suomessa keskimääräistä sateisempaa
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan marras-tammikuu saattaa olla Itä-Suomessa ja Lapissa keskimääräistä lämpimämpi, mutta muilla alueilla lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Joulu-helmikuussa vain etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää, kun taas muualla lukemat ovat keskiarvojen mukaisia. Sademäärät ovat varsinkin Etelä-Suomessa keskimääräistä suurempia.
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan marras-tammikuu ja joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, varmimmin Lapissa. Sademäärät ovat lähellä tavallista, mutta Lapissa saattaa olla keskimääräistä sateisempaa.
Saksan ilmatieteen laitos: Varsinkin alkutalvi keskimääräistä lämpimämpi
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa varsinkin loppusyksy ja alkutalvi (loka-joulukuu, marras-tammikuu) hehkuvat punaisina, mikä tarkoittaa keskimääräistä lämpimämpää. Myös joulu-helmikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, joskaan todennäköisyys ei enää ole yhtä suuri kuin aiemmilla kolmen kuukauden jaksoilla. Kaikilla jaksoilla suurin todennäköisyys pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpään säähän on Pohjois-Suomessa. Kolmen kuukauden sademäärät saattavat olla keskimääräistä suurempia lähinnä Länsi-Suomessa.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Lue tästä jouluaaton 2023 sää, mutta älä usko sitä!
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi räntäsadetta ja nollan molemmin puolin vaihtelevia lämpötiloja, jotka tuulen vuoksi tuntuvat selvästi kylmemmiltä. Metcheckin ennuste näyttää puolipilvistä, korkeimmillaan +4 asteen lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Viime vuosina vuodenaikaisennusteet ovat olleet melko hyvin suuntaa antavia, vaikka niitä ei voikaan Suomen alueella pitää kovin luotettavina
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
NOAA/NWS: Koko Suomessa 1-3 astetta keskimääräistä lämpimämpi talvi, varsinkin tammikuu tavanomaiseen verrattuna leuto
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot lokakuun 2023 alusta toukokuun 2024 loppuun asti ovat Suomessa lämpimämpiä kuin kyseisten ajankohtien pitkäaikaiset keskiarvot. Kaikkein selvimmin lämpimyys näkyy juuri varsinaisina talvikuukausina eli jaksolla joulukuun alusta helmikuun loppuun. Silloin koko Suomessa on 1-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Pienin poikkeama on loka-joulukuussa, jolloin koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Lokakuun alusta maaliskuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kylmin on lokakuu, jolloin Etelä-Suomessa ollaan täysin tavanomaisissa lukemissa ja Pohjois-Suomessa 0,5-2 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Tavanomaiseen verrattuna lämpimin kalenterikuukausi on tammikuu, lähes koko Suomessa 2-3 astetta yli keskiarvon. Vielä helmikuussakin ollaan 1-3 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella, mutta maaliskuussa palataan lähes tavanomaisiin lukemiin.
Yhdysvaltaisen NOAA/NWS:n juuri julkaisemassa ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot lokakuun 2023 alusta toukokuun 2024 loppuun asti ovat Suomessa lämpimämpiä kuin kyseisten ajankohtien pitkäaikaiset keskiarvot. Kaikkein selvimmin lämpimyys näkyy juuri varsinaisina talvikuukausina eli jaksolla joulukuun alusta helmikuun loppuun. Silloin koko Suomessa on 1-3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Pienin poikkeama on loka-joulukuussa, jolloin koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Lokakuun alusta maaliskuun loppuun ulottuvalla jaksolla yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kylmin on lokakuu, jolloin Etelä-Suomessa ollaan täysin tavanomaisissa lukemissa ja Pohjois-Suomessa 0,5-2 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Tavanomaiseen verrattuna lämpimin kalenterikuukausi on tammikuu, lähes koko Suomessa 2-3 astetta yli keskiarvon. Vielä helmikuussakin ollaan 1-3 astetta pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella, mutta maaliskuussa palataan lähes tavanomaisiin lukemiin.
Kolmen kuukauden jaksoista loka-marraskuu on Etelä-Suomessa tavanomaiseen verrattuna runsassateisin, mutta Pohjois-Suomen sademäärät ovat täysin tavanomaisia. Muillakin ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla eri puolilla Suomea on viitteitä keskimääräistä suuremmista sademääristä, paitsi helmi-huhtikuussa ja maalis-toukokuussa koko Suomen sademäärät ovat pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisia.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna sateisin on lokakuu, joskin silloinkin Pohjois-Suomen sademäärät jäävät täysin normaaleiksi. Selvimmin sateisuus näkyy etelärannikolla. Tammi- ja helmikuu ovat keskimääräistä sateisimpia koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.
IRI: Keski- ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä leudompi talvi
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) vuodenaikaisennusteen mukaan talven kaikki kolmen kuukauden jaksot (marras-joulukuu, joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu) ovat Etelä-Suomessa lämpötiloiltaan pitkäaikaisen keskiarvon mukaisia, Keski- ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä. Todennäköisyys ei kuitenkaan ole kovin suuri, joten ennuste on melko epävarma.
Myös sademäärät ovat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Jos jotakin poikkeamaa on, todennäköisemmin on keskimääräistä sateisempaa kuin kuivempaa, varsinkin tammi-maaliskuun jaksolla Itä-Suomessa.
Copernicus Climate Change Service: Keskimääräistä leudompi talvi, mutta poikkeamat tavanomaiseen verrattuna pienentyvät talven edetessä
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että varsinkin marras-tammikuu ja todennäköisesti myös joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimääräistä leudompia. Lokakuun ja helmikuun välillä yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin on lokakuu. Kaikki muutkin kuukaudet vaikuttavat keskimääräistä lämpimämmiltä, paitsi helmikuun lämpötilat ovat täysin tavanomaisia.
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että varsinkin marras-tammikuu ja todennäköisesti myös joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimääräistä leudompia. Lokakuun ja helmikuun välillä yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin on lokakuu. Kaikki muutkin kuukaudet vaikuttavat keskimääräistä lämpimämmiltä, paitsi helmikuun lämpötilat ovat täysin tavanomaisia.
Sademäärät ovat marras-tammikuussa täysin tavanomaisia, paitsi Pohjanlahden rannikolla voi olla keskimääräistä sateisempaa. Joulu-helmikuussa suurimmassa osassa Suomea on keskimääräistä sateisempaa.
Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteen mukaan Suomessa on marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa keskimääräistä lämpimämpää, varsinkin Pohjois-Suomessa. Kolmen kuukauden sademäärät ovat kyseisillä jaksoilla Pohjois-Suomessa keskimääräistä suurempia, Keski- ja Etelä-Suomessa tavanomaisia. Paikoin Etelä-Suomessa saattaa kuitenkin olla keskimääräistä vähäsateisempaa.
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) mukaan marras-tammikuu saattaa olla Itä-Suomessa ja Lapissa keskimääräistä lämpimämpi, mutta muilla alueilla lämpötilat ovat täysin tavanomaisia. Joulu-helmikuussa vain etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää, kun taas muualla lukemat ovat keskiarvojen mukaisia. Sademäärät ovat varsinkin Etelä-Suomessa keskimääräistä suurempia.
Italian ilmatieteen laitos: Koko Suomessa leuto talvi, selvimmin sateisessa Lapissa
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) mukaan marras-tammikuu ja joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, varmimmin Lapissa. Sademäärät ovat lähellä tavallista, mutta Lapissa saattaa olla keskimääräistä sateisempaa.
Saksan ilmatieteen laitos: Varsinkin alkutalvi keskimääräistä lämpimämpi
Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa varsinkin loppusyksy ja alkutalvi (loka-joulukuu, marras-tammikuu) hehkuvat punaisina, mikä tarkoittaa keskimääräistä lämpimämpää. Myös joulu-helmikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, joskaan todennäköisyys ei enää ole yhtä suuri kuin aiemmilla kolmen kuukauden jaksoilla. Kaikilla jaksoilla suurin todennäköisyys pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpään säähän on Pohjois-Suomessa. Kolmen kuukauden sademäärät saattavat olla keskimääräistä suurempia lähinnä Länsi-Suomessa.
ECMWF: Lämmin ja sateinen talvi
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Selkeimmin lämpimyys näkyy marras-tammikuussa Itä-Lapissa. Kolmen kuukauden sademäärät ovat keskimääräistä suurempia koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että marras-tammikuussa ja joulu-helmikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää. Selkeimmin lämpimyys näkyy marras-tammikuussa Itä-Lapissa. Kolmen kuukauden sademäärät ovat keskimääräistä suurempia koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos: Lämmin ja sateinen talvi
Yhdysvaltojen kansallinen ilmatieteen laitos (NCEP) arvioi, että marras-tammikuu ja joulu-helmikuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä. Marras-tammikuussa lämpimyyden todennäköisyys on hieman korkeampi kuin joulu-helmikuussa. Yksittäisistä kuukausista erityisesti tammikuu vaikuttaa tavanomaista lämpimämmältä. Sademäärät ovat kolmen kuukauden jaksoilla monin paikoin keskimääräistä suurempia, varsinkin joulu-helmikuussa.
Kanadan ilmatieteen laitos: Keskimääräistä leudompi talvi, mutta marraskuussa kylmää ja vähäsateista
Kanadan ilmatieteen laitos (ECCC) arvioi sekä marras-tammikuun että joulu-helmikuun olevan Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, vaikka yksittäisistä kuukausista marraskuu saattaakin olla keskimääräistä kylmempi ja helmikuu lämpötiloiltaan täysin tavanomainen. Sademäärät ovat marras-tammikuussa keskimääräistä pienempiä ja joulu-helmikuussa keskimääräistä suurempia, mihin vaikuttavat erityisesti kuiva marraskuu ja sateinen tammikuu.
Japanin ilmatieteen laitos: Keskimääräistä leudompaa varsinkin Lapissa
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat marras-tammikuussa ovat Länsi-Suomessa ja Lapissa keskimääräistä korkeampia, selvimmin Pohjois-Lapissa, mutta Järvi-Suomen ja Itä-Suomen lämpötilat jäävät tavanomaisiksi. Joulu-helmikuussa koko Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää, varsinkin Lapissa. Kolmen kuukauden sademäärät ovat lähellä tavanomaista, mutta marras-tammikuussa Keski-Suomessa voi paikoin olla vähän keskimääräistä vähäsateisempaa ja joulu-helmikuussa Perämeren tienoilla keskimääräistä sateisempaa.
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat marras-tammikuussa ovat Länsi-Suomessa ja Lapissa keskimääräistä korkeampia, selvimmin Pohjois-Lapissa, mutta Järvi-Suomen ja Itä-Suomen lämpötilat jäävät tavanomaisiksi. Joulu-helmikuussa koko Suomessa saattaa olla keskimääräistä lämpimämpää, varsinkin Lapissa. Kolmen kuukauden sademäärät ovat lähellä tavanomaista, mutta marras-tammikuussa Keski-Suomessa voi paikoin olla vähän keskimääräistä vähäsateisempaa ja joulu-helmikuussa Perämeren tienoilla keskimääräistä sateisempaa.
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Kuriositeettina mainittakoon, että AccuWeather ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin jouluaatoksi räntäsadetta ja nollan molemmin puolin vaihtelevia lämpötiloja, jotka tuulen vuoksi tuntuvat selvästi kylmemmiltä. Metcheckin ennuste näyttää puolipilvistä, korkeimmillaan +4 asteen lämpötilaa. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso, joillakin tutkimuslaitoksilla myös kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Viime vuosina vuodenaikaisennusteet ovat olleet melko hyvin suuntaa antavia, vaikka niitä ei voikaan Suomen alueella pitää kovin luotettavina
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että useilla ennustuslaitoksilla lähimmän kolmen kuukauden ennuste pitää usein kohtuullisen hyvin paikkansa, mutta yksittäisten kuukausien ennusteet menevät hetkittäisten säätekijöiden vuoksi huomattavasti useammin väärin. Siksi monet ennustelaitokset eivät edes julkaise yksittäisten kuukausien ennusteita.
Esimerkiksi viime toukokuun alussa vuodenaikaisennusteet olivat melko yksimielisiä siitä, että Suomen kesä 2023 tulee olemaan keskimääräistä lämpimämpi, mutta kesäkuuta ennustettiin melko viileäksi ja loppukesää lämpimämmäksi. Todellisuudessa kesä 2023 olikin 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi ja Lapissa elokuu oli paikoin ennätyksellisen lämmin, mutta eniten hellepäiviä Suomessa koettiin kesäkuussa. Vastaavasti talven 2022-2023 säästä kirjoitin lokakuussa 2022 näin: "Ennusteet ovat melko yksimielisiä siitä, että talvi tulee olemaan 0,5-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi." Ilmatieteen laitoksen maaliskuussa julkaiseman tiedotteen mukaan Suomen talvi oli aivan ennusteiden mukaisesti 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vuodenaikaisennusteille on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vuodenaikaisennusteille on tyypillistä, että ne tarkentuvat ennustetun ajankohdan lähestyessä.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa talvesta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin kylmää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen leutoa.
Lisäksi täytyy huomata, että eri yhteyksissä käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Suomen Ilmatieteen laitos käyttää päivittäisissä sääennusteissaan vertailukautta 1991-2020. IRI käyttää vertailukautta 1991-2020 myös vuodenaikaisennusteissaan. Useimpien tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi kuitenkin on joko 1981-2010 tai 1993-2016.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?