Viisi kansainvälistä tutkimuslaitosta ennustavat melko yksimielisesti syksyn olevan Suomessa tavanomaista lämpimämpi ja sademääriltään lähellä normaalia. Sen sijaan hyvin alustavat talven 2014-2015 ennusteet vaihtelevat ristiriitaisesti IRI:n tavanomaista lämpimämmän talven ennusteesta WSI:n normaalia kylmempään talveen. Ennusteet päivittyvät jatkuvasti tämän tekstin linkkeihin. Ajoittain päivitän ennusteita myös kommentteina tekstin alle.
ECMWF: syys-marraskuusta koko Suomessa tavanomaista lämpimämpää
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) eilen 8. elokuuta julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan syys-marraskuun jaksolla keskilämpötila on Suomessa 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpi. Meri- ja rannikkoalueilla voi olla tavanomaista sateisempaa, mutta muualla sademäärissä ei näy poikkeamaa normaaliin verrattuna. ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.
Venäjän ilmatieteen laitos: syys-marraskuussa Etelä-Suomessa tavanomaista lämpimämpää
Venäjän ilmatieteen laitoksen pitkän aikavälin ennusteessa kolmen kuukauden jakso syyskuusta marraskuun loppuun näyttää Lapissa lämpötiloiltaan hyvin tavalliselta. Mitä etelämmäksi Suomessa mennään, sitä enemmän kasvaa tavanomaista lämpimämmän syksyn todennäköisyys. Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta. Jos sademäärät poikkeamat normaalista, todennäköisimmin poikkeama on tavanomaista sateisempaan suuntaan erityisesti merialueilla ja paikoin myös itäisimmässä Suomessa.
NOAA/NWS: elokuussa ja paikoin vielä alkusyksystä lämmintä, talvi tavanomainen
Yhdysvaltalainen NOAA/NWS antaa ennusteen Suomen lämpötiloista useille eri kolmen kuukauden jaksoille. Kaikkein lämpimimmältä näyttää elo-lokakuun jakso, joka on Suomessa noin 0,5-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Selvimmin lämpimyys näkyy Keski- ja Pohjois-Suomessa. Myös syyskuusta marraskuuhun Pohjois-Suomessa on 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpää. Muut kolmen kuukauden jaksot (loka-joulukuu, marras-tammikuu, joulu-helmikuu) vaikuttavat lämpötiloiltaan täysin tavanomaisilta, joskin Itämeren toisella puolella Keski-Euroopan pohjoisosissa majailee tavanomaista lämpimämmän ilmamassan alue. Tammi-maaliskuussa Suomessa näyttäisi sitten jälleen olevan mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän. On kuitenkin huomattava, että nämä talven 2014-2015 vuodenaikaisennusteet ovat vielä erittäin alustavia ja tulevat varmaankin vielä muuttumaan useaan kertaan. Ehkä niistä kuitenkin voi jo jotakin päätellä siitä, ettei ainakaan mitään kovin suuria äärimmäisyyksiä ole luvassa.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on Suomessa elokuu, 1-2 astetta tai paikoin jopa 2-3 astetta yli tavanomaisen. Syyskuussa ja lokakuussa Pohjois-Suomessa ja paikoin myös Keski-Suomessa on mahdollisuus 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpään säähän. Etelä-Suomessa ollaan kaikkina kuukausina syyskuusta joulukuuhun hyvin lähellä tavanomaisia lämpötiloja, joskin marraskuussa on pieni mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään kuukauteen.
Sademäärät näyttävät Suomessa elokuusta tammikuuhun (sekä kolmen kuukauden jaksoilla että yksittäisten kuukausien osalta) melko tavanomaisilta, paitsi kolmen kuukauden jaksoista elo-lokakuussa sekä yksittäisistä kuukausista elokuussa ja syyskuussa voi olla aivan merten rannikkoalueita lukuun ottamatta tavanomaista kuivempaa.
Viimeaikaisten vuodenaikaisennusteiden osalta on ollut havaittavissa, että nämä NOAA:n/NWS:n ennusteet vaikuttavat olevan kaikkein eniten riippuvaisia ennusteen tekohetkellä vallinneista sääoloista. Toisinaan ne näyttävät jumittuvan ennustamaan jatkoonkin hyvin samankaltaisia sääoloja (esimerkiksi tavanomaiseen verrattuna lämpimämpää tai tavanomaiseen verrattuna kylmempää), jotka ovat olleet vallalla ennustetta laadittaessa. Ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin, joten onkin mielenkiintoista seurata, miten NOAA:n/NWS:n ennusteet vaihtelevat syksyn kuluessa.
IRI: elo-lokakuu tavanomaiseen verrattuna lämpimin kolmen kuukauden jakso, mutta erityisesti Lapissa myös talvi vaikuttaa tavanomaista lämpimämmältä
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) vuodenaikaisennusteen mukaan elo-lokakuun jaksolla normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys Suomessa on 55-60 %, normaalin 30 % ja normaalia viileämmän 10-15 %. Syys-lokakuun jaksolla ollaan hyvin lähellä tavanomaisia lämpötiloja, joskin aivan Länsi- ja Pohjois-Suomessa normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys on 40 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 25 %. Loka-marraskuussa sekä marras-tammikuussa normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys on koko Suomessa 40 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 25 %, paitsi Pohjois-Suomessa on kymmenisen prosenttiyksikköä suurempi todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän.
Sademäärät näyttävät tavanomaisilta kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla, mutta elo-lokakuussa saattaa olla pieni mahdollisuus normaalia kuivempaan säähän, aivan niin kuin IRI ennusti jo huhtikuussa.
WSI: elo-lokakuussa tavanomaista lämpimämpää, talvesta tulossa ehkä kylmä
Kaupallinen, erityisesti lentoyhtiöiden käyttämä WSI (Weather Services International) arvioi, että Suomessa sekä elokuu, syyskuu että lokakuu ovat tavanomaista lämpimämpiä, joskin on hyvin pieni riski viileämpään ja sateisempaan säähän.
Pohjois-Atlantin tilanne näyttää tällä hetkellä sellaiselta, että WSI:n hyvin alustavan arvion mukaan tulossa on kylmä talvi. On kuitenkin lukuisia tunnettuja epävarmuustekijöitä, joiden takia talven sääolojen ennustaminen tässä vaiheessa ei ole kovinkaan luotettavaa.
![]()
Tarjolla on jopa päiväkohtainen sääennuste yli kuukaudeksi
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi. Tässä esimerkkeinä elokuun sääennusteet Helsinkiin, Kouvolaan, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Rovaniemelle. Harmaalla tai beigellä pohjavärillä näkyvät havainnot, sinisellä värillä ennusteet. Merkintä "Hist. Avg." tarkoittaa pitkän aikavälin tilastollista keskiarvoa ko. päivämäärän lämpötiloista (Lo = alin lämpötila).
Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estää tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.
 |
| Pentsojan puisto Kouvolassa 14.10.2013 |
ECMWF: syys-marraskuusta koko Suomessa tavanomaista lämpimämpää
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) eilen 8. elokuuta julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan syys-marraskuun jaksolla keskilämpötila on Suomessa 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpi. Meri- ja rannikkoalueilla voi olla tavanomaista sateisempaa, mutta muualla sademäärissä ei näy poikkeamaa normaaliin verrattuna. ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.
Venäjän ilmatieteen laitos: syys-marraskuussa Etelä-Suomessa tavanomaista lämpimämpää
Venäjän ilmatieteen laitoksen pitkän aikavälin ennusteessa kolmen kuukauden jakso syyskuusta marraskuun loppuun näyttää Lapissa lämpötiloiltaan hyvin tavalliselta. Mitä etelämmäksi Suomessa mennään, sitä enemmän kasvaa tavanomaista lämpimämmän syksyn todennäköisyys. Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta. Jos sademäärät poikkeamat normaalista, todennäköisimmin poikkeama on tavanomaista sateisempaan suuntaan erityisesti merialueilla ja paikoin myös itäisimmässä Suomessa.
NOAA/NWS: elokuussa ja paikoin vielä alkusyksystä lämmintä, talvi tavanomainen
Yhdysvaltalainen NOAA/NWS antaa ennusteen Suomen lämpötiloista useille eri kolmen kuukauden jaksoille. Kaikkein lämpimimmältä näyttää elo-lokakuun jakso, joka on Suomessa noin 0,5-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Selvimmin lämpimyys näkyy Keski- ja Pohjois-Suomessa. Myös syyskuusta marraskuuhun Pohjois-Suomessa on 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpää. Muut kolmen kuukauden jaksot (loka-joulukuu, marras-tammikuu, joulu-helmikuu) vaikuttavat lämpötiloiltaan täysin tavanomaisilta, joskin Itämeren toisella puolella Keski-Euroopan pohjoisosissa majailee tavanomaista lämpimämmän ilmamassan alue. Tammi-maaliskuussa Suomessa näyttäisi sitten jälleen olevan mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän. On kuitenkin huomattava, että nämä talven 2014-2015 vuodenaikaisennusteet ovat vielä erittäin alustavia ja tulevat varmaankin vielä muuttumaan useaan kertaan. Ehkä niistä kuitenkin voi jo jotakin päätellä siitä, ettei ainakaan mitään kovin suuria äärimmäisyyksiä ole luvassa.
Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on Suomessa elokuu, 1-2 astetta tai paikoin jopa 2-3 astetta yli tavanomaisen. Syyskuussa ja lokakuussa Pohjois-Suomessa ja paikoin myös Keski-Suomessa on mahdollisuus 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpään säähän. Etelä-Suomessa ollaan kaikkina kuukausina syyskuusta joulukuuhun hyvin lähellä tavanomaisia lämpötiloja, joskin marraskuussa on pieni mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään kuukauteen.
Sademäärät näyttävät Suomessa elokuusta tammikuuhun (sekä kolmen kuukauden jaksoilla että yksittäisten kuukausien osalta) melko tavanomaisilta, paitsi kolmen kuukauden jaksoista elo-lokakuussa sekä yksittäisistä kuukausista elokuussa ja syyskuussa voi olla aivan merten rannikkoalueita lukuun ottamatta tavanomaista kuivempaa.
Viimeaikaisten vuodenaikaisennusteiden osalta on ollut havaittavissa, että nämä NOAA:n/NWS:n ennusteet vaikuttavat olevan kaikkein eniten riippuvaisia ennusteen tekohetkellä vallinneista sääoloista. Toisinaan ne näyttävät jumittuvan ennustamaan jatkoonkin hyvin samankaltaisia sääoloja (esimerkiksi tavanomaiseen verrattuna lämpimämpää tai tavanomaiseen verrattuna kylmempää), jotka ovat olleet vallalla ennustetta laadittaessa. Ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin, joten onkin mielenkiintoista seurata, miten NOAA:n/NWS:n ennusteet vaihtelevat syksyn kuluessa.
IRI: elo-lokakuu tavanomaiseen verrattuna lämpimin kolmen kuukauden jakso, mutta erityisesti Lapissa myös talvi vaikuttaa tavanomaista lämpimämmältä
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) vuodenaikaisennusteen mukaan elo-lokakuun jaksolla normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys Suomessa on 55-60 %, normaalin 30 % ja normaalia viileämmän 10-15 %. Syys-lokakuun jaksolla ollaan hyvin lähellä tavanomaisia lämpötiloja, joskin aivan Länsi- ja Pohjois-Suomessa normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys on 40 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 25 %. Loka-marraskuussa sekä marras-tammikuussa normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys on koko Suomessa 40 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 25 %, paitsi Pohjois-Suomessa on kymmenisen prosenttiyksikköä suurempi todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän.
Sademäärät näyttävät tavanomaisilta kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla, mutta elo-lokakuussa saattaa olla pieni mahdollisuus normaalia kuivempaan säähän, aivan niin kuin IRI ennusti jo huhtikuussa.
WSI: elo-lokakuussa tavanomaista lämpimämpää, talvesta tulossa ehkä kylmä
Kaupallinen, erityisesti lentoyhtiöiden käyttämä WSI (Weather Services International) arvioi, että Suomessa sekä elokuu, syyskuu että lokakuu ovat tavanomaista lämpimämpiä, joskin on hyvin pieni riski viileämpään ja sateisempaan säähän.
Pohjois-Atlantin tilanne näyttää tällä hetkellä sellaiselta, että WSI:n hyvin alustavan arvion mukaan tulossa on kylmä talvi. On kuitenkin lukuisia tunnettuja epävarmuustekijöitä, joiden takia talven sääolojen ennustaminen tässä vaiheessa ei ole kovinkaan luotettavaa.
Tarjolla on jopa päiväkohtainen sääennuste yli kuukaudeksi
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi. Tässä esimerkkeinä elokuun sääennusteet Helsinkiin, Kouvolaan, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Rovaniemelle. Harmaalla tai beigellä pohjavärillä näkyvät havainnot, sinisellä värillä ennusteet. Merkintä "Hist. Avg." tarkoittaa pitkän aikavälin tilastollista keskiarvoa ko. päivämäärän lämpötiloista (Lo = alin lämpötila).
Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estää tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko talven sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.
Voiko sään vuodenaikaisennusteisiin luottaa?
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa syys-marraskuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko syys-marraskuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä jopa kylmiä, mutta jossakin vaiheessa on erityisen lämmintä.
Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010.
Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.
On syytä huomata myös se, että kaikki vuodenaikaisennusteet ovat vielä kokeilu- ja testausasteella, eivätkä ne välttämättä ole kovin luotettavia.
Lue myös nämä
Äärimmäisyyksien kesä 2014: Kouvolassa Suomen ennätys yhden mittausaseman helleputken pituudessa
Kesäkuu 2014 globaalisti 135-vuotisen mittaushistorian lämpimin
Vuosikatsaus: Säävuosi 2013
Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.
On syytä huomata myös se, että kaikki vuodenaikaisennusteet ovat vielä kokeilu- ja testausasteella, eivätkä ne välttämättä ole kovin luotettavia.
Lue myös nämä
Äärimmäisyyksien kesä 2014: Kouvolassa Suomen ennätys yhden mittausaseman helleputken pituudessa
Kesäkuu 2014 globaalisti 135-vuotisen mittaushistorian lämpimin
Vuosikatsaus: Säävuosi 2013